Verkkosivun teknisen saavutettavuuden (pystyy navigoimaan näppäimistöllä, apuvälinekäyttäjät voivat toimia sivulla) lisäksi saavutettavuudessa on tärkeää sisällön selkeys ja helppokäyttöisyys. Selkeä sisältö on erityisen tärkeää käyttäjille, joilla on kongitiivisia vaikeuksia, keskittymishäiriöitä, oppimisvaikeuksia tai muistiongelmia. Käytännössä selkeästä sisällöstä hyötyy aivan jokainen käyttäjä vähintään väsyneenä, kiireessä tai stressaantuneena – tilanteissa, joissa kognitiiviset kyvyt laskevat tilapäisesti.
Se, mitä sisällön selkeys ja saavutettavuus käytännössä tarkoittaa, riippuu hiukan verkkosivuston kohdeyleisöstä. Jos sivusto on tehty tarkoin rajatulle yleisölle, esimerkiksi tietyn alan tutkioille, on selkeä sisältö erilaista kuin jokaiselle kansalaiselle suunnatuilla sivustoilla.
Sisällön selkeydessä on tärkeää, ettei yhdellä sivulla ole liikaa informaatiota, teksti on selkeästi jäsenneltyä ja kieli on ymmärrettävää, mahdollisesti selkokieltä. Käyttäjän pitäisi pystyä helposti löytämään sivulta sen tärkeimmät asiat, joten ylimääräistä, epärelevanttia sisältöä tulisi välttää.
Saavuta2016-seminaarissa Kirsi Ylänne (Celia) piti puheenvuoron Sisällön saavutettavuus ja ymmärrettävyys. Hän puhuu tästä aiheesta tarkemmin.
Monisivuisella sivustolla tai pitkässä prosessissa, kuten tilaus- tai hakulomakkeen täytössä, on selkeyden ja helppokäyttöisyyden kannalta tärkeää ilmaista käyttäjälle, missä kohtaa sivustoa/prosessia hän kullakin hetkellä on. Se auttaa sekä ymmärtämään että muistamaan sivuston toimintaa, sitä, miten on kuhunkin kohtaan/vaiheeseen päätynyt.
Informaatio käyttäjän sijainnista voidaan antaa korostamalla navigaatiopalkissa sen sivun linkki, jolla käyttäjä sijaitsee, tai esittämällä polku, esimerkiksi "etusivu / tietoa / matkustusohje" tms. Navigaatiopalkin linkin korostus tulisi tehdä niin, ettei se ole pelkästään eri värinen, jotta korostuksen huomaa myös värisokeana.
Pidemmissä prosesseissa, kuten verkkokaupan tilauslomakkeissa, on tärkeää kertoa, missä prosessin vaiheessa käyttäjä kulloinkin on ja mitä vaiheita on vielä edessä.
Jos sivulla estitetään tärkeää informaatiota audio- tai videosisällöllä, tulisi niillä olla myös tekstivastineet. Videoissa on tärkeää olla tekstitys kuulovammaisille. Tarvittaessa tulisi olla myös kuvailutulkkaus näkövammaisille niistä asioista, jotka videolta eivät selviä pelkästään kuuntelemalla.
Audiosisällölle voi kirjoittaa erillisen tekstivastineen, jossa kerrotaan samat asiat, jotka ovat audiossa. Audiosisällön tekstivastine voi sijaita myös muualla, kunhan siihen on linkattu sivulta. Samoin videoiden sisältö voidaan kertoa ihan tekstinä erikseen.
Kuten jo 2. luennolla todettiin, alt-tekstit ovat tärkeitä merkityksellisissä kuvissa. Jos kuva on pelkkä koristekuva, ei sillä ole tarpeen olla erityisen yksityiskohtaista tekstivastinetta alt-tekstinä. Niissä kuvissa, jotka ovat käyttjälle merkityksellisiä, tulee olla kuvaavat alt-tekstit, joiden perusteella käyttäjä tietää, mikä on kuvan merkitys.
Alt-teksteissä tulisi välttää ylimääräistä tulkintaa. Jos kuvassa on esimerkiksi hymyilevä ihminen, ei tekstivastineessa voida sanoa "iloinen ihminen", koska tällöin tehdään kuvasta tulkinta, joka ei välttämättä pidä paikkansa. Alt-tekstien ei tarvitse olla kovin pitkiä ja yksityiskohtaisia, napakka selitys kuvan sisällöstä on parempi. Tekstivastineissa pitäisi myös käyttää samantasoista kieltä kuin sivustolla muutenkin, ei esimerkiksi termejä, joita ei muualla mainita.
Kaavioiden, diagrammien yms datan kuvaesityksissä tekstivastineen on tarpeen olla yksityiskohtaisempi. Toisaalta kannattaa myös miettiä, onko diagrammi vai taulukko kannattavampi esitysmuoto datalle. Kaaviot voi myös avata tekstissa sanallisesti, jolloin kuvan alt-teksti ei ole niin tarpeellinen – kunhan sama tieto on saatavilla myös ei-visuaalisesti.
Ei pelkästään sisällön, tekstin ja median, vaan myös käyttöliittymän tulisi olla selkeä ja ymmärrettävä. Se tarkoittaa sekä visuaalisesti selkeää käyttöliittymää että esimerkiksi linkkien ymmärrettävää nimeämistä. Aina jotain käyttöliittymäelementtiä klikatessaan käyttäjän tulisi ymmärtää, mitä siitä tapahtuu.
Siirtymät verkkosivuilla ei saisi tapahtua kuin käyttäjän "pyynnöstä". Esimerkiksi minkään komponentin asetuksen muuttaaminen ei saisi suoraan johtaa siirtymään sivulta toiselle, vaan käyttäjän tulisi vielä "hyväksyä" siirtymä.
Jos sivuston usealla sivulla toistuu samat navigointielementit, niiden pitää olla johdonmukaisesti samassa järjestyksessä joka sivulla. Johdonmukaisuutta tarvitaan myös silloin, jos sivuston monessa paikassa on samaa toiminallisuutta sisältäviä elementtejä: ne tulee pystyä tunnistamaan. Ei siis niin, että yhdellä sivulla hakupainike on täysin erilainen ulkomuodoltaan kuin toisella sivulla.